Lintujen, erityisesti metsälintujen aktiivisin pesimäkausi alkaa maaliskuun keskeltä ja kestää elokuun loppuun.

Kansalaisaloite Eesti Metsa Abiks (EMA) tukee sen johdosta Ympäristöviraston (Keskkonnaamet) vetoomusta sinä aikana hakkuurauhan ylläpitämiseen.






Eesti Metsa Abiks, Eesti Loomakaitse Selts (ELS), eläinsuojeluyhdistys Loomus, johtavat linnunsuojeluasiantuntijoiden yhdistys Eesti Ornitoloogiaühing (EOÜ), Eesti Metsloomaühing (Estonian Wildlife Center), Eestimaa Loomakaitse Liit (ELL), Climate Save Estonia (CSE), Tartu Üliõpilaste Looduskaitsering (TÜLKR), Lohusalu Poolsaare Loodusselts, Rakendusökoloogia Keskus,
Latvijas Ornitoloģijas biedrības, (LOB, Latvia), Gyvas Miškas (Liettua) ja USA:n tutkimuspohjaisten poliittisten ratkaisujen kehittämö Partnership for Policy Integrity (PFPI) toivovat Viron ympäristöministeriöön lähetetyssä julkisessa vetoomuksessa ministerin oikeuteen (Metsänhoitolain 40 § 10 mom. nojalla) perustuvan asetuksen antamista lintujen ja eläinten lisääntymiskautena hakkuiden rajoittamiseen, jotta metsän asukkaat eivät menehtyisi turhaan.

Odotamme ympäristöministeriöltä päätehtäviensä hoitamista eli ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden varmistamista.

12 yhdistyksen yhteinen vetoomus ministerille metsärauhaan voimaan saatamiseen


Linnusto ja eläimistö ovat meidän ekologisen järjestelmämme tärkeä osa ja jos vahingoitamme ja tuhoamme sitä omalla toiminnallamme ja aiheutamme pitkällä tähtäimellä omassa elinympäristössämme suuria muutoksia ja tasapainottomuutta.
Siksi pitää jokaisen vastuunsa kokevan sekä meidän luonnosta ja sen lajirikkaudesta välittävän henkilön keskeytettävä kevään ja kesän ajaksi laajimmat metsänhakkuut sekä laajemmat metsänhoito- ja niittotyöt, joilla vältetään lintujen ja pieneläinten häiritseminen tai niiden jälkeläisten menehtyminen. 

Miksi on metsärauha tarpeen juuri kevään ja kesän aikana?
Virossa pesii 229 lintulajia, joista runsaat sata lajia on metsälintuja.
Yhden hehtaarin kokoisella metsäalueella pesii keskimäärin 3-4 lintuparia, luonnonmetsissä ja korpimetsissä on pesiviä lintuja keskimäärin 11 paria hehtaaria kohden. 
Lintujen häiritseminen ja niiden poikasten tuhoaminen pesimäkaudella nopeuttaa jo uhanalaisten lajien sukupuuttoon kuolemista ja heikentää myös muiden lajien elinvoimaa.
Linnuston suojelu ei ole pelkästään paikallisesti merkittävä aihe, vaan maailmanlaajuinen asia, sillä suuri osa pesivistä ja hakkuurauhan puuttumisen johdosta kärsivät lintulajit ovat muuttolintuja, joiden elinolojen huonontuminen vaikuttaa koko maailman lajirunsauteen.
Pahimmat metsälinnuston uhkaavat tekijät liittyvät ilmastomuutoksiin, vanhojen metsien häviämiseen, yksityisten metsien suojelun puutteisiin sekä keväällä ja kesällä toteutettaviin hakkuisiin.
Kevään ja kesän aikana järjestettävät hakkuut ja muut metsänhoitotyöt vaikuttavat myös useisiin villieläinlajeihin, joiden poikasten kasvattaminen häiritsevän toiminnan takia on vaikeaa tai poikaset menehtyvä metsänhoitotöiden takia.
Kevään ja kesän aikaisista hakkuista luopuminen auttaa rajoittamaan myös  juurikäävän leviämistä kuusi- ja mäntymetsissä, joten talvikaudella kaadetun puun laatu on parempi ja talvinen hakkuu vahingoittaa vähemmän myös maaperää.

Auttakaa kertomaan hakkuurauhan ylläpitämisen tarpeesta ja jakakaa yhdessä meidän kanssamme metsänrauhaan liittyviä tietoja!
Lähettäkää meille viesti (abi@eestimetsaabiks.ee), jos haluatte, että lähettäisimme jakeluun tarkoitettua aineistoa tai painakaa itse sopiva määrä julisteitä ja laittakaa ne kevään ja kesän aikana vaikka kotipaikkanne julkisiin tiedotustauluihin:









Hakkuurauhaa tukevat lainkohdat

  • Viron metsälaki (2 § Yleinen tavoite)
  • 42 § 1 mom. 2. k.: Metsänomistaja on velvoitettu hoitamaan metsäänsä ja sallimaan sitä hoidettavan vain sellaisella tavalla, joka ei vaaranna metsää ekologisena järjestelmänä, ei vahingoita geeniperimää, metsän maaperää ja vesivarustelua eikä metsän uudistamisen edellytyksiä, ei luo edellytyksiä myrskyvaurioiden syntymiseen, sienitautien ja hyönteisten aiheuttamien haittojen leviämiseen ja vastaa metsän kestävän käytön periaatetta.
  • Viron luonnonsuojelulaki  (55 § yksilön tapaaminen, vahingoittaminen tai häiritseminen)
    6 mom. 1 k: luonnonvaraisten lintujen osalta on kiellettyä:
    1) pesien ja munien tahallinen tuhoaminen ja vahingoittaminen tai pesästä poistaminen, paitsi tämän pykälän 3 momentissa 2-5 kohdassa säädetyissä tapauksissa ympäristöviraston antaman luvan perusteella;
    2) tahallinen häiritseminen, erityisesti pesinnän ja poikien kasvattamisen akana, paitsi tämän pykälän 3 momentissa 1 kohdassa säädetyssä tapauksessa, jolloin häiritsemisestä on kirjallisesti ilmoitettava ympäristövirastoon viimeistään yksi arkipäivä ennen häiritsemistä, tämän pykälän 3 momentissa 2-5 kohdassa säädetyissä tapauksissa ympäristöviraston antaman luvan perusteella ja tämän lain 58 § 7 momentissa säädetyssä tapauksessa.
  • Viron perustuslaki (5 §)
    Viron luonnonvarat ja luontoresurssit ovat kansallinen rikkaus, jota on käytettävä säästäen.
  • EU:n lintudirektiivi, jonka mukaan:
    • Suuren osan jäsenvaltioiden Euroopan alueella luonnonvaraisten lintulajien lukumäärä on laskussa ja joissakin tapauksissa on lasku hyvin nopeaa;
    • Tällainen vähentyminen on vakava uhka luontoympäristön suojelun kannalta erityisesti biologisen tasapaino uhkaamisen johdosta;
    • jäsenvaltioiden Euroopan alueen luonnonvaraiset lintulajit ovat lähinnä muuttolintulajeja, jotka muodostavat yhteisen perinnön ja tehokas lintujen suojelu on useissa tapauksissa monia maita koskeva ympäristöongelma, johon liittyy yhteinen vastuu;
    • Euroopan Yhteisön ympäristöpolitiikka ja ympäristöalojen toimintasuunnitelma vaativat lintujen suojelemiseen erikoistoimenpiteiden soveltamista: ko. toimenpiteitä on sovellettava monenlaisten lintujen kantoihin vaikuttaviin tekijöihin, mm. ihmisen toiminnan seurauksiin, jollaisia ovat ensisijaisesti lintujen elinalueiden tuhoaminen ja saastuttaminen sekä lintujen pyydystäminen ja tappaminen ihmisen toimesta sekä siihen liittyvä kauppa.



Lue lisäksi


Metsärauhaa tukevat: